Tomaatti-Ritun juhlapäivä

Osallistun sunnuntaina 2. heinäkuuta kello 12-18 tomaatteineni Avoimet puutarhat -tapahtumaan täällä Turussa. Tuli vähän paineita, kun puutarhojen luettelosta havaitsin, että Turusta mukana on vain kaksi yksityispihaa. Muut ovat kaupallisia tahoja tai siirtolapuutarhoja.

https://www.avoimetpuutarhat.fi/

Joten kyllä täällä nyt on siivottu. Mieskin jäi sopivasti lomalle ja päätyi raavaampia pihahommia raatamaan.

.

Kasvihuoneessa on tomaatteja vasemmalla laidalla kahdessa rivissä. Eturivissä on nimittäin "hoivala",

jossa saavat varttua pistokkaat ja mm. Bauhausista eurolla pelastetut taimet 'Cindel F1' ja 'Elin F1'.

Kasvihuoneen sisällä on viidakkomainen tunnelma.

'Green Zebra' on tulee kypsänäkin näyttämään suunnilleen tältä kuin nyt raakileena. 

Hassu 'Ildi' kukkii parvekkeella tuuhein tupsuin. 

Siniset tomaatit ovat jo raakileina katseenvagitsijoita, tässä 'Indigo Blue'....

... ja 'Clackamas Blueberry'.

Avomaatomaatteja on kaikkiaan neljässä lavassa ja seinustoilla ruukuissa.

Etualalla näkyy pontevasti kasvavia virolaisia lajikkeita.

Ainoat punaiset tomaatit ovat 'Hundreds & Thousands' -amppelitomaatissa ja 'Tomtastic'-kirsikkatomaatissa.

Kokosin terassin kulmalle suomalaiset kannat ja erikoisuudet 'Laukaus', 'Potattomatti', 'Irman ihme' ja 'Simo'.

Ohhoh, terassilla on näköjään lepotuolikin! Eipä ole tullut istuskeltua.

Hyötykasviyhdistyksen tämän vuoden uutuus, tsekkiläinen 'Zlatava' näyttää

ainakin tässä vaiheessa kesää täydelliseltä. Se on kasvina kaunis ja lisäksi

satoisa. Hedelmistä tulee verigreipin värisiä.

Tomaattiharrastajan kannalta on harmi, että tapahtuma sijoittuu tänä vuonna heinäkuun alkuun eikä elokuulle niin kuin ainakin viime vuonna. Tomaateissahan on tässä vaiheessa kesää lähinnä kukkia ja raakileita, joten visuaalisesti ne eivät ole mitenkään loistokkaita. Kylmän alkukesän takia avomaantomaattien kehitys on lisäksi perässä siitä, mitä se normaalina kesänä voisi olla.

Ja mitään kesäkukkaloistoa meiltä on turha odottaa. On toki orvokeita, pelargoneja, daalioita, samettikukkia ja joitakin kukkivia perennoja, mutta kesä on ollut niin kolea, että esimerkiksi omat pelargonit kukkivat vasta niukanlaisesti eivätkä omat daaliat ole ehtineet kukkaan vielä lainkaan.

Tomaateilla siis mennään. Koostan kävijöille kartan ja vähän tietoja kasvattamistani 110 tomaattilajikkeesta, jokin maininta jokaisesta. Ja vastaan suu vaahdossa kaikkeen, mitä niistä kysytään.

Satoi tai paistoi, sunnuntaista on tulossa Tomaatti-Ritun h-hetki ja juhlapäivä.

Hehkuvien harsotelttojen yöt

Tänä kesänä tontillamme kasvaa kaikkiaan 25 tomaattipuskaa suoraan maahan eli kasvilavoihin istutettuina. Lisäksi noin 30 tainta kasvaa kasvihuoneen ja talon seinustoilla ruukuissa.
Istutin ensimmäiset taimet lavaan kalenteria uhmaten jo toukokuun lopulla. Aikaisuus teetti hieman ylimääräistä työtä sitten, kun kesäkuun alkuun osui vielä kylmien öiden jakso. Ehkä vanhan kansan oppi tomaattien avomaalle istuttamisesta vasta 10. kesäkuuta jälkeen on sittenkin vielä voimissaan?

Hallaa ei Turkuun tomaattien ulos istuttamisen jälkeen enää tullut, mutta koska kaikki alle kymmenen asteen alitukset ovat tomaateille pahasta, piti keksiä keinoja kylmän karkottamiseksi. Olin heti istutuksen jälkeen suojannut lavat muovikaarista ja rei'itetystä muoveista koostuvilla kasvitunneleilla – löytö Lidlistä vuosi sitten -  ja öisin sekä sadepäivinä suojasin ne myös kaksinkertaisilla harsoilla. Nyt öiden lisävarusteeksi tulivat kynttilät. Kaivoin tomaattirivien väliin koloja  isoille lasipurkeille, joihin asetin öljy- ja lämpökynttilöitä palamaan illasta aamuun. Ne paloivat purkeissaan selvästi maapinnan alapuolella, kaukana muoveista ja harsoista, joten tulipalon vaara ei nähdäkseni ollut. Joku pelastushemmo voi toki olla eri mieltä...

Hehkuvia tomaattitelttoja koleassa kesäkuun yössä.

Samaan aikaan etsin rautakaupoista yksinkertaisia minimi-maksimilämpömittareita, jotta olisin voinut kontrolloida kynttilöiden vaikutuksen eri kohdissa puutarhaa. Eipä löytynyt. Yksi sellainen mittari minulla oli ennestään, ja sen mukaan lämpö olisi harsoteltassa alimmillaan käynyt +4 asteessa – eli kynttilöillä oli selvä vaikutus, koska ilman lämpö putosi alimmillaan lähelle nollaa.

Tilanne 24. toukokuuta, kun ensimmäinen lava oli istutettu.

Sama lava tänään, 14. kesäkuuta.

Avomaan pensastomaateilla on hurja kasvuvoima. Ne venyvät ja tuuheutuvat melkein silmissä, vaikka säät ovat olleet kesäkuulle tyypillisesti välillä koleita ja sateisia. Voimakkaimmin kasvaa ’Bizon’, joka on nyt monihaarainen ja noin 60 senttiä korkea. Tämä ei taidakaan olla se professori A. F. Yeagerin Pohjois-Dakotan yliopistossa 1930-luvulla jalostama 'Bison'; sen nimittäin pitäisi olla kääpiölajike. Tämän siemen on tilattu Puolasta Pomidorlandiasta. Saa nähdä, minkälaisia möllyköitä se sitten ilmoille pullauttaa.

Pisimmällä hedelmien muodostamisessa on ultra-aikaseksi luonnehdittu lajike ’42 days’. Myös virolaisissa pensaissa ’Mato’ ja ’Terma on yksittäiset isot raakileet’.

Lajike '42 Days' tekee hedelmiä runsaasti ja varhain.Virolainen Mato-lajike on myös hyvässä alussa. 

Vastoinkäymisiltäkään ei ole vältytty. Ainoa ’Kootenain’ taimi murtui istutusvaiheessa, ja nyt latva on uudelleen juurrutettavana mullassa. Joillekin kasvihuonelajikkeille puolestaan kananlannan annokseni on ollut liikaa, minkä seurauksena ne ovat ruskistuneet puolikuoliaiksi. Joitakin lantamyrkytykseen riutuvien yksilöiden latvoja on sitten sen takia juurrutettavina. Erikoista asiassa on se, että monille muille lajikkeille ja taimiyksilöille sama lanta-annos on sopinut oikein hyvin.

Kaikkinensa näyttää kuitenkin oikein hyvältä. Nyt avomaatomaattini toivovat saavansa paistetta ja sadetta sopivassa suhteessa.

Kirje Amerikasta!

Posti toi perjantaina Amerikan-kirjeen, jota olin malttamattomana jo odottanutkin.

Lähettäjä on Alaskassa vaikuttaneen suomalaissukuisen kasvinjalostajan Arvo Kallion vanhin tytär Lisa Mesedahl, joka asuu Minnesotan Duluthissa. Tytär oli monien vaiheiden jälkeen saanut Terroir Seeds -siemenfirmalta Arizonasta hankittua minulle erikoiserän isänsä mukaan nimettyä ’Kallio’-tomaattilajiketta. Muutoin 'Kallio' on jo poistunut Terroir Seedsin valikoimasta.

'Kallio'-siemenpussin ohessa kirjeessä oli kopio vuoden 1970 esitteestä, jossa kuvaillaan Arvo Kallion jalostamaa kaupallista lajiketta 'Early Tanana' sen ollessa uutuus.

Kuten postauksessani ”Alaska opettaa” -kirjoitin, Arvo Kallio (1917-1997) syntyi Minnesotan Duluthissa suomalaislähtöiseen perheeseen.  Hänen Anna-äitinsä oli kotoisin Jämijärveltä Satakunnasta; Frank-isän lähtöpaikasta Suomessa ei ole tietoa. Arvo Kallio työskenteli  vuodet 1950 - 1968 Alaskassa Fairbanksin yliopiston maa- ja metsätalouskoeasemalla paneutuen lyhyen kasvukauden tomaatin, kaalin, maissin ja mansikan jalostukseen. Tämän jälkeen hän palasi Minnesotaan ja tutki muun muassa perunaa.

’Kallio’-kanta on sivujuonne hänen jalostustyöstään Alaskassa. Arvo Kallio teki keväällä 1954 kontrolloituja risteytyksiä, ja niistä valittiin kaupalliseen lisäykseen ensinnäkin Alaska 6350 -lajike, joka tuli myöhemmin tunnetuksi nimellä ’Early Tanana’ ja on edelleen viljelyssä Amerikan pohjoisilla alueilla.

Arvo Kallion kerrotaan tuolloin, noin 1950-luvun puolivälissä, tuoneen jotain muuta tomaatinsiementä mukanaan Alaskasta Minnesotaan ja antaneen sitä eräälle ystävälleen. Tämä piti kannan hengissä nykypäiviin asti ja toimitti sen Terroir Seeds  -siemenfirmalle vuonna 2008.

Lisätietoa 'Kalliosta' löytyy tästä lähteestä - josta 'Kallion' olemassa olon alun alkaen bongasinkin. 
http://tatianastomatobase.com/wiki/Kallio

*   *   *   *

Sata siementä varmistaa, ettei ihan heti kesken lopu.

Koska siemenpussi nyt tuli näin myöhään, pääsen kylvämään ja tutkimaan ’Kalliota’ vasta ensi keväänä, mutta olen niin onnellinen, että se on nyt kokoelmassani.

'Kallio' on siemenpussin kuvauksen mukaan pensastomaatti, jonka hedelmä on peruspunainen, sydämen muotoinen ja läpimitaltaan 5-8 senttiä.

Uskon, että jokin mielenkiintoinen mutkallinen matka lähiaikoina saattaa käsiini myös Kallion tunnetumman lajikkeen eli ’Early Tananan’ siemeniä.

*   *   *

En lakkaa ihmettelemästä sitä faktaa, että pieneen siemeneen on pakattu se valtava määrä informaatiota, jonka pohjalta siemenestä kasvaa juuri tietynlainen kasvi. Siemen kantaa mukanaan ohjeet kasvin korkeudesta, lehtien ja kukkatertun muodosta, hedelmän väristä, koosta ja mausta – ja kaikki muut yksityiskohdat.

Lisäksi tunnen, että tällaisen avopölytteisen tomaattilajikkeen siemen kantaa mukanaan tervehdystä menneisyydestä, jalostajaltaan ja hänen ajastaan.

Siksi rakastan näitä tomaattitarinoita!